June 12, 2015
Taloyhtiössämme osakas halusi asennuttaa omalle autohallipaikalleen sähköauton latauspisteen. Sähköautoja on Suomessa vielä melko vähän, 7/2014 niitä oli liikenteessä yhteensä alle 600 kpl. Valmiita toimintamalleja ei siksi ollut tarjolla.
Sähköauton lataus tarvitsee sen verran paljon sähköä, ettei normaalilla lämmitystolpalla ole mielekästä ladata auton akkuja. Lisäksi tällöin tulisi helposti ongelmia lämmitystolppien kapasiteetin riittämättömyyden kanssa, eivätkä muut osakkaat katsoisi hyvällä, jos yksi tai muutama osakas lataisi yhteisesti maksettavalla sähköllä menopelinsä.
Taloyhtiömme hallitus suhtautui oman latauspisteen asentamiseen positiivisesti. Lähtökohdaksi otettiin, että kun osakas maksaa kaikki asentamisesta ja käytöstä aiheutuvat kulut, eivät muut osakkaat kärsi vahinkoa. Oikeastaan päinvastoin, onhan lähes äänettömästi lipuva sähköauto mukava myös naapureiden asumisrauhan kannalta.
Lisäksi osakkaita haluttiin kohdella yhdenvertaisesti, kuten osakeyhtiölakikin edellyttää.
Lain kirjain sen suhteen täyttyisi melko helposti. Osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi taloyhtiön olisi tiedusteltava kaikilta osakkailta halukkuutta toteuttaa vastaava muutostyö omalle autohallipaikalleen. Jos halukkaita olisi vähemmän kuin sähkökapasiteettia, voitaisiin lupa muutostyöhön myöntää yhdenvertaisesti kaikille halukkaille. Jos halukkuutta olisi heti enemmän kuin kapasiteettia, kapasiteettia olisi nostettava ja kulut jaettava halukkaiden kesken. Vastausaikaa halukkuudesta ilmoittamiselle annettaisiin esim. 1 kk. Tällöin myöhemmin aktivoituvat tai esim. taloyhtiöön muuttavat osakkaat eivät välttämättä saisi vastaavaa muutostyötä enää toteutettua, jos taloyhtiön sähköjärjestelmän kapasiteetti ei kestäisi latauspaikkojen sähkön tarvetta.
Vaihtoehdot
Pohdimme seuraavia vaihtoehtoja:
- Jaetut latauspaikat,
- Yhtiöjärjestyksen muutos ja vastikeperuste
- Osakkaan oma sähköliittymä
- Toistaiseksi voimassaoleva sopimus taloyhtiön ja osakkaan välille
- Määräaikainen sopimus taloyhtiön ja osakkaan välille.
Päädyimme viimeiseksi mainittuun.
Jaetut latauspaikat
Taloyhtiön perustamat yleiset latauspaikat kaikkien käyttöön eivät olleet mahdollisia pitkien, useiden tuntien latausaikojen ja tilanpuutteen vuoksi (autohallissa tai tontilla ei ole tilaa ylimääräisille pysäköintipaikoille). Latauskustannukset olisi voinut sinänsä hoitaa esim. luottokorttimaksulla. Tällaisia latauspaikkoja on jo käytössä esimerkiksi kauppakeskuksissa, joissa ainakin suurimmassa osassa sähköenergian maksaa latauspaikan tarjoaja houkutellakseen paikalle asiakkaita. Vaihtoehto ei ollut meille taloyhtiönä hyvä myöskään siksi, että rakennuskustannuksille ei vielä löytyisi halukkaita maksajia.
Yhtiöjärjestyksen muutos ja vastikeperuste
Latauspisteen asentaminen ja kunnossapito tapahtuisi osakkaan kustannuksella. Latauspisteellä kulutettu sähköenergia kirjattaisiin yhtiöjärjestykseen vastikeperusteeksi, laskutus tehtäisiin sitten osakkaalta yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
Tasalaskutus pelkästään latauspisteen olemassaolon perusteella aiheuttaisi helposti eripuraa, koska auton kuluttama sähkö vaihtelee voimakkaasti sen mukaan miten paljon autolla ajetaan. Kulutetun sähköenergian mittaaminen ja laskuttaminen olisi ihan mahdollista.
Tämä vaihtoehto ei ollut paras, koska myöhemmin muutosta haluavat/tekevät voisivat joutua maksamaan taloyhtiön sähköjärjestelmän laajennuksen (esim. suurempi liittymä taloyhtiölle, kaapelointi sisältäen katujen auki kaivamisen) saadakseen omalle autopaikalleen tarpeeksi kapasiteettia. Koska yli puolella osakkaista ei meillä ole autohallipaikkaa, ei kapasiteetin laajentamisen kulujen kattaminen taloyhtiön hoitovastikkeella olisi yhtiökokouksessa läpihuutojuttu tai hyväksyminen ollenkaan varmaa.
Osakkaan oma sähköliittymä
Osakas voisi hankkia autohallipaikalleen oman sähköliittymän (vrt. asunto) suoraan energiayhtiön kanssa. Energiayhtiö järjestäisi kulutusmittarin, osakas maksaisi sähkön suoraan toimittajalle. Toteutustapa olisi melko raskas, koska energiayhtiö voisi joutua kaivamaan katua auki ja vetämään lisää kaapelia muuntamolta asti. Muutos pitäisi suunnitella ja valvoa laajemmin. Laajennuskustannusten jakamisessa olisi samat potentiaaliset ongelmat kuin yllä. Ei meille paras.
Toistaiseksi voimassaoleva sopimus taloyhtiön ja osakkaan välille
Toistaiseksi voimassaoleva sopimus olisi mahdollinen ja siinä voisi sopia myös tulevien kustannusten jakamisesta. Mutta sopimus olisi nyt haastavaa laatia siten, että sitä ei tarvitsisi koskaan muuttaa. Emme voi ennustaa miten älykkäät sähköverkot kehittyvät esim. 20 vuoden aikajänteellä. Voi olla, että sähköautoille tulee tuotteistettuja palveluita, joiden avulla niille jaellaan sähköä silloin, kun muuta sähkönkulutusta on vähemmän. On myös mahdollista, että autoja aletaan ladata esimerkiksi (akkuja vaihtamalla)[http://www.teslamotors.com/videos/battery-swap-event) tai että polttokennoautot yleistyvät. Jos sopimukset olisivat toistaiseksi voimassa, kapasiteetin tarve kasvaisi tipoittain ja laajennustarpeen arviointi olisi ehkä haastavaa.
Määräaikainen sopimus taloyhtiön ja osakkaan välille
Tässä mallissa taloyhtiö solmii taloyhtiön kanssa sopimuksen taloyhtiön sähköjärjestelmään liittymisestä. Sopimukset solmitaan määräaikaisina päättymään kaikki samana ajankohtana. Jos tarve ylittää taloyhtiön tarjoaman kapasiteetin, kapasiteettia kasvatetaan uuden sopimuskauden alkaessa ja kustannukset jaetaan kaikkien jatkamaan halukkaiden kesken.
Taloyhtiö voi aluksi antaa sähköautojen latauslaitteille taloyhtiön sähköliittymästä tietyn laskennallisen kapasiteetin, esim. 80 A, jolloin taloyhtiön sähköjärjestelmään jää vielä laajennusvaraa muillekin tulevaisuuden tarpeille. Tällä esimerkin kapasiteetilla voidaan siis kytkeä viisi (5) latauspistettä 16 A kapasiteetilla, minkä pitäisi riittää hyvin lähivuosiksi.
Latauspisteen yhteyteen edellytetään sopimuksessa kulutusmittari, jonka perusteella taloyhtiö voi laskuttaa osakasta kulutetusta sähköenergiasta (kuukausittainen ennakko ja tasaus vähintään kerran tilikaudessa, hallitus määrää kustannuksia vastaavat energiahinnat).
Sopimukset solmitaan määräaikaisina siten, että ne ovat kaikki voimassa esim. 31.8.2020 asti. Myöhemmin liittyvillä ensimmäinen sopimuskausi on siis lyhyempi. Osakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus milloin tahansa 1 kk irtisanomisajalla ilmoittamalla siitä kirjallisesti ja purkamalla muutostyö omalla kustannuksellaan (palauttamalla autopaikka ennalleen), tällöin kapasiteetti vapautuu muiden käyttöön. Samoin sopimus purkautuu, jos osakas myy autopaikkaan oikeuttavat osakkeensa toiselle.
Se parhaus: Jos taloyhtiön tarjoama kapasiteetti täyttyy sopimuskaudella tai hallitus voi olettaa sen täyttyvän seuraavalla sopimuskaudella, tai jos taloyhtiö tarvitsee sähköliittymänsä kapasiteettia muuhun käyttöön, asiaa tarkastellaan määräaikaisten sopimusten päättyessä. Lähtökohtaisesti latauslaitteiden tarvitseman (lisä)kapasiteetin hankinnasta aiheutuvista kuluista vastaavat kaikki latauslaitetta käyttävät osakkaat (autopaikat) tasan, tai vaihtoehtoisesti osakas voi irroittautua taloyhtiön sähköliittymästä ja välttyä kustannuksilta, jotka aiheutuisivat kapasiteetin hankkimisesta. Eli exit on mahdollinen irroittamalla ja purkamalla oma latauspiste.
Kun sopimuskausi on vaihtumassa, solmitaan uudet määräaikaiset sopimukset. Jos sopimukseen ei päästä, latauslaitteet irroitetaan taloyhtiön sähköliittymästä sopimuskauden päättyessä niiden omistavien osakkaiden kustannuksella, eli palataan lähtötilanteeseen.
Jos kapasiteetin arvioidaan riittävän seuraavankin sopimuskauden ajan tyydyttävästi, voidaan jatkaa sopimusta sellaisenaan uudella määräaikaisella sopimuskaudella.
Näin meillä
Hallitus myönsi ensin osakkaalle luvan määräaikaiseen koeasennukseen pariksi kuukaudeksi. Näin taloyhtiön osakkaat näkivät, ettei latauslaitteesta ole heille haittaa.
Asennusta edeltävän lataustapakartoituksen suoritti Plugit, sama yritys asensi myöhemmin ensimmäisen latauslaitteen.
Hallituksemme esitti taloyhtiön yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin solmimaan määräaikaisia sopimuksia latauspisteiden liittämisestä taloyhtiön sähköjärjestelmään. Yhtiökokous valtuutti hallituksen solmimaan sopimuksia. Mikäli valtuutusta ei olisi myönnetty, koeasennus olisi purettu pois osakkaan kustannuksella.
Ladattava sopimuspohja
Sopimuspohja on ladattavissa tästä. Lisensoitu Creative CommonsNimeä-JaaSamoin4.0Kansainvälinen-lisenssillä. Olisi kiva, jos kertoisit sopimuspohjan käyttämisestä esim. Twitterissä minulle (@okko).
Päivitys: Sopimuspohjaan on 17.7.2018 lisätty vaihtoehto, jossa lämmitystolppa muutetaan kaksitoimiseksi. Joitakin sanamuotoja on hiottu.